
”Haluan positiivisen synnytys-kokemuksen!”
10 lokakuun, 2022
”Synnytys oli täysin toiveideni mukainen.”
26 lokakuun, 2022Odotus oli jo pitkällä ja pienokainen kovin toivottu saapuvaksi. Kävin edellisenä päivänä rv 40+2 Tays:ssa tarkastamassa vointia verenpaineiden kohottua. Kaikki oli kunnossa, kroppa vaan taisi olla jo väsynyt raskauteen ja valmis synnytykseen. Lääkärin kanssa yhteistuumin kalvot saivat reipasta pyöräyttelyä.
Seuraavana aamuyönä klo 3 alkoivat supistukset pikkuhiljaa säännöllistyen. Ennen klo 6 oli soitettava jo vaari paikalle isoveljen kaveriksi. Klo 8 olimme synnytysvastaanotolla ja kohdunsuu oli samat n. 3cm auki kuin isoveljestäkin sairaalaan saapuessa. Salissa oli sen verran ruuhkaa, että odottelimme klo 9.30 asti sinne pääsyä. Kävelin ja puhisin käytävällä, supistusaallot olivat jo hyvin napakoita. Yritin rentoutua sen minkä monen ihmisen läsnäollessa käytävällä pystyi.
Synnytyssalissa vastassa oli ihana kätilö. Sain heti ilokaasun kaveriksi ja sen kanssa seisoskelin lanteita pyöritellen ja välillä sänkyyn nojaillen. Olin päättänyt, että pystyssä pysytään niin pitkään kuin suinkin mahdollista.
Klo 11.00 supistukset olivat jo todella vaikea vastaanottaa ilman paniikin tunnetta, kätilö tuli huoneeseen ja myhäili, että täällähän äiti jo murisee kuin karhu ja niin taisin tehdäkin. Kohdunsuu oli 5cm auki ja samalla poksahti vedet – oli taivaallista kun paine hieman helpotti! Halusin kokea miltä selkäpuudutus tuntuu (esikoinen syntyi pelkän ilokaasun ja aquarakkuloiden voimin) ja sain spinaalin juuri oikealla hetkellä. Se vei supistuskivun täysin. Sanoin miehelle, että nyt huilataan hetki niin päästään ”tositoimiin”.
En tuntenut supistuksia, mutta tunsin vauvan laskeutumisen. Kätilö tuli käymään ja päätti tarkistaa tilanteen. ”Voi kuule, täällähän on puoli päätä jo maailmassa!” Hän totesi ettei tarvitse suuremmin ponnistaa, mutta vähän voin supistuksen avuksi ähkäistä jos haluan. Klo 11.42 kohtu teki työnsä täydellisesti ja pieni mies solahti maailmaan, mitoiltaan 3250g ja 51,5cm. Synnytyssalissa ehdimme siis olla ennen vauvan syntymää alle 2,5 tuntia. Ponnistusvaiheeksi merkittiin 1min, vaikka virallisesti en ponnistanutkaan. Ompeleita tuli 1 kappale. Hieman hölmistyneinä ihmettelimme uutta rakasta, miten tämä näin meni – meidänhän piti kerätä voimia ponnistusvaihetta varten?
Loistavan voimauttava, nopea ja kaikin tavoin täydellinen synnytys.